Toimintakertomus vuodelta 2017
Virkkalan Perinneseura ry
Virkkalan Perinneseura ry perustettiin vuonna 2.12.2014, joten kulunut vuosi 2017 oli yhdistyksen kolmas täyden toiminnan vuosi.
Yhdistyksen hallituksessa ovat olleet Pekka Kivelä (pj), Asko Virkkala (varapj) sekä Kaisa-Leena Tapola ja Kai Virkkala hallituksen jäseninä. Yhdistyksessä on ollut 51 jäsentä. Talousvastaavana oli Tilitoimisto Kristiina Puutio.
Yhdistyksen toiminnan pääpaino oli Kraatarin talon kunnostamisessa ja sen kraatarimuseoksi sisustamisessa. Kesäkuun alusta saakka keskityttiin toiminnan ja sisällön kehittämiseen.
Kraatari
Yhdistys oli käynnistänyt jo toimintansa alussa vuonna 1868 rakennetun Kraatarin talonsiirtosuunnitelman. Vuonna 2014 kartoitettiin talolle sopivaa paikkaa ja selviteltiin viranomaisten suhtautumista hankkeeseen. Vuonna 2015 haettiin Pirityiset ry:ltä hankkeeseen rahoitusta ja jatkettiin neuvotteluja mm. Ely-keskuksen ja Kaustisen kunnan kanssa.
Lupa Kraatarin siirtämiseen uudelle paikalle osoitteeseen Kraatarinpolku 2 saatiin Kaustisen kunnalta kesäkuun 2016 lopussa. Museovirastoa edustava K.H. Renlundin museo ja Pohjanmaan Ely-keskus tukivat päätöstä. Valitusajan mentyä Kraatarin purkuun päästiin käsiksi elokuussa 2016, koska samalla Pirityiset ry:n myönteinen rahoituspäätös astui voimaan.
Yhdistys sai Leader-tukeen kuuluvasta kunnan osuudesta alkusumman, jolla voitiin käynnistää siirron vaativa operaatio. Perinneseura oli hankkinut aiemmin Asko ja Katri Helena Huntukselta lahjalupauksen rakennuksesta ja Pekka Kivelä oli hankkinut uuden tontin Pajalasta. Kraatarin tarvitseman tontin Kivelä vuokrasi 50 vuodeksi yhden euron vuosivuokraa vastaan Virkkalan Perinneseuralle.
Tekijät ja rahoitus
Yhdistyksen rakentamisen ohjausryhmään kuuluivat Pekka Kivelä, Asko Virkkala ja rakennusmestarina Hannu Virkkala. Yhdistys palkkasi Mikko Pollarin projektin kirvesmieheksi.
Hankkeen rahoitus hoidettiin yhteistyössä Pirityisten ja Ely-keskuksen kanssa. Budjetti kohosi tuolloin bruttoarvoltaan noin 220 000 euroon, jossa omarahoitusta tarvittiin 20 prosenttia, ja lisäksi talkootyön arvoksi oli kaavailtu 20 prosenttia eli noin 2000 miestyötuntia.
Projekti eteni vuoden 2016 loppuun mennessä harjakorkeuteen saakka: uusi Kraatari saatiin porakiville mm. hirsirakentamisen erikoisosaaja Seppo Kalliokosken avulla. Talkoita järjestettiin usein, ja koko projektissa oli yhteensä mukana noin 20 ihmistä.
Eeva Välikangas loi Kraatarimuseolle graafisen ilmeen ja avusti visuaalisissa yksityiskohdissa muutenkin.
Kokonaisuuteen olennaisesti kuuluva ja noin 100 000 euroa maksava huoltorakennus oli päätetty hankkia joulukuussa 2016 Teijo-Taloilta arkkiteht.yo Jussi Kalliokosken suunnitelman pohjalta.
Vuonna 2017 työt Kraatarilla jatkuivat. Perinteinen mallin mukaisen takan muurasi kaustislainen Jari Kuorikoski. Mikko Pollari jatkoi kirvesmiestyötään tekemällä päivän viikossa myös talkoilla. Lämmöt kytkettiin taloon aluksi tilapäislämmittimen avulla.
Talon tapetoinnin hoitivat K.H. Renlundin museon suosituksesta Ove Nyblom ja Aino-Marja Niemelä Kruunupyystä. Timo Virkkala ja Pekka Kivelä hoitivat sisämaalauksen ja Timo Virkkala ulkomaalauksen. Pihatyöt tehtiin talkoilla, samoin pihaa reunustava riukuaita.
Talon sisustuksen hoitivat Pekka Kivelä ja Kaisa-Leena
Tapola keräämällä esineistön joko talon säilyneistä huonekaluista ja
täydentämällä sitä ostamalla esineitä antiikkiliikkeistä. Otto-kraatarin hahmon
teki huovutustekniikalla kalajokinen Elisa Kärjä. Sisustuksen tekstiilit ja
matot keräsi ja valmisti Kaustisen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja
Anna-Liisa Finnilä. Hän rakensi myös tuvan kattoon perinteisen
morsiustaivaan. 
Kraatari Otti Wirkkala sai näköishahmon teki huovutustekniikalla Elisa Kärjä Kalajoelta. Kuvassa Perinneseuramme hallituksen jäsen Kaisa-Leena Tapola vaarinsa Oton (1895-1966) kanssa.
Kaikessa työssä yhdistys sai tukea ja neuvoja K.H. Renlundin museon amanuenssilta Pirkko Järvelältä.
Kraatarimuseo liittyi myös Suomen kotiseutuliiton jäseneksi ja käynnistysvaiheessa apua myös Meidän museo-hankkeelta, jota hoitivat aluksi Anna Kouhia ja myöhemmin Essi Manner.
Pirkko Järvelä (vas) K.H. Renlundin museosta oli suurena apuna Kraatariin liittyvissä remonttiasioissa. Keskellä Essi Manner Renlundin museosta ja oikealla Anna-Liisa Finnilä Kaustisen kotiseutuyhdistyksestä.
Toukokuussa 2017 Teijo-talojen valmistama huoltorakennus tuotiin omalle paikalleen Kraatarin pihapiiriin. Näin kokonaisuus alkoi olla valmis. Kesäkuun 9. pnä Kraatarin talo siunattiin käyttöön rovasti Raimo Aspforsin johdolla ja seuraavana päivänä 10. kesäkuuta talo avattiin suurelle yleisölle. Huoltorakennukseen sijoitettiin pieni myymälä ja Kaustisen 4H-yhdistyksen kesäkahvila.
Kraatarimuseon siunasi käyttöön rovasti Raimo Aspfors. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Kaustisen seurakunnan kanssa.
Jo ennen toiminnan käynnistämistä huhtikuussa saatiin apua TE-keskuksesta, kun sovittiin Marja-Leena Marjusaaren kanssa työkokeilusta. Hänen pestinsä kesti kuusi kuukautta.
Riukuaita tehtiin talkoilla perinteisin metodein.
Paljon kävijöitä
Kraatari osoittautui heti vetovoimaiseksi vierailukohteeksi. Yhdistys vuokrasi tiloja kokouksille ja otti vastaan vierailuryhmiä ja yksittäisiä turisteja. Kraatari oli avoinna kesä-syyskuussa tiistaista lauantaihin klo 11-17 ja sopimuksen mukaan muulloinkin. Loka-joulukuussa aukioloaikoina ovat olleet keskiviikko ja sunnuntai klo 14-17.
Heinäkuussa avattiin maist. Marjatta Hietaniemen pitsinäyttely ”Iloitse sinä häähuone”, joka keräsi runsaasti kehuja ja katsojia. Tätä projektia tuli Kortesjärven Säästöpankkisäätiö. Samaan aikaan 15.7.2017 ensimmäinen hääpari sai siunauksensa morsiustaivaan alla, kun inarilaiset Suvi Pilvi Kivelä ja Matt King vihittiin Kraatarilla.
Suvi Pilvi King ja Matt King vihittiin Kraatarilla morsiustaivaan alla heinäkuussa. Seremoniaa jatkettiin kansamusiikkifestivaalien pääareenalla kruununhääperinteen mukaisesti tuhansien silmäparien seuratessa tapahtumaa.
Morsiustaivas on upea installaatio, jonka rakensivat Kraatarin kattoon Anna-Liisa Finnilä ja Marjatta Uusitalo. Tämä on esillä pysyvästi ja toimii Kraatarin yhtenä vetonaulana.
”Iloitse sinä häähuone” valloitti Kraatarin kesää 2017. Marjatta Hietaniemen usean tuhannen pitsin kokoelmasta oli esillä parhaiten hääperinteeseen kuuluvat pitsit.
Kesällä ja syksyllä Kraatarilla on ollut pieniä konserttituokioita, mm. kantelekonsertteja ja Kraatarilla on filmattu kaustislaisten näppäripelimannien soittoa. Syksyllä järjestettiin leipäjuuston paistamiskurssi Kaustisen Marttojen kanssa. Kokkolalainen heinänainen Anne Silander veti Kraatarin pihapiirissä kaksi heinäkranssin tekokurssia.
Anne Silanderin vetämät kaksi heinäkranssikurssia kiinnostivat kovasti.
Lasten muotinäytös liittyi hauskalla tavalla pitsinäyttelyyn.
Joulukuussa lohtajalainen Sanna Viisteensaari järjesti Kraatarilla tonttunäyttelyn.
Kraatari on myös yhdistyksen Suomi 100-hankkeen lähtöpiste, koska matkailureitti Wirkkaloiden Taiteilijapolku lähtee Kraatarilta. Tämä hanke toteutettiin yhdessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa.
Kaikkiaan vieraita kävi kesäkuun 10. päivästä lähtien noin 2000.
Syys-lokakuussa rakennettiin vielä ulkovarasto pääosin talkoovoimin.
Kraatarin kokonaiskustannukset huoltorakennuksineen kohosivat noin 250 000 euroon. Ylitystä budjettiin tuli noin 20 prosenttia. Kaikista velvollisuuksista on silti selvitty. Yhdistys joutui kuitenkin ottamaan lainaa Avain Säästöpankista.
Hälytysjärjestelmää ei pystytty hankkimaan vaan sitä varten haetaan avustusta Museovirastolta.
Viestintä
Yhdistys tiedotti toiminnastaan aktiivisesti Facebook-sivujensa avulla ja käyttämällä Perhonjokilaakson Seuratoiminta-palstaa. Media teki runsaasti juttuja Kraatarista televisioon, radioon ja sanomalehtiin.
Palkinnot
Kraatari sai Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten palkinnon Vuoden maisemateosta marraskuussa. Yhdistys palkittiin itsenäisyyspäivänä myös Kaustisen kunnan tunnustuksella ”Vuoden kaustislainen Teko”.
Kaustisella, 31. pnä joulukuuta 2017
Virkkalan Perinneseura ry:n hallitus
Pekka Kivelä Asko Virkkala
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
